Severi lähti, suru ja ikävä jäi.

Hei.. Olis niin paljon kerrottavaa, mutten tiedä jaksanko.. No, jos yritän.

Eilen siis sain kuulla, että Sevurikulta lähtisi tänään. Yöllä en meinannut saada unta ja aamulla en meinannut jaksaa herätä. Kuitenkin ajatuksissani pyöri vain yksi ajatus; Pakko nähdä Severi!
Näinpä siis ajoin kouluun, jossa tein mahdollisimman nopeasti saksan kokeen ja lähdin tallille.

Kello oli jotain vähän yli yhdeksän aamulla, kun saavuin tallipihaan. Seisoin aluksi vain katselemassa, kun Severi söi. Pyrin olemaan häiritsemättä sitä, mutta jossain vaiheessa, kun sillä ei ollut enää niin paljon heinää jäljellä, räpsin pari kuvaa ja puhuin Sevulle.

Noin tunnin siellä oltuani lähdin takaisin kouluun, jossa Marsin kanssa jotain jumitettiin, ja sitten tultiin meille. Katottiin yks leffa loppuun. Vein sitten Marsin mummolaan ja kävin tankkaamassa.

Lähettiin Niinan kanssa tallille, jossa kerkesinkin räpsimään paljon kuvia, kun hevoset olivat vielä ulkona.

Autoin Sallaa hakemaan hevosia, sain tietenkin päättää itse kenet hain. Otin ekaksi Jentan. Sen jälkeen Veikon, Severin, Aatun ja lisäksi autoin Niinaa Callen hakemisessa.

Ratsastin Jentalla ja Virpi ja Calle olivat maneesissa samaan aikaan.

Sen jälkeen odottelin kauhulla Sarin tuloa. Sari tulikin ja antoi onneksi minun laittaa Sevulle loimen ja hyvin aikaa hyvästellä ponia. Pinja laittoi suojia.

Jossain vaiheessa tunsin riimunnarun irtoavan kädestäni ja siirtyvän Sarin käteen. Sen jälkeen näin Severin loittonevan ja toivotin sille hyvää matkaa. Sitten romahdin. En voinut mennä mukaan saattamaan ponia autoon, koska en kyennyt siihen.. No mutta nyt saatte videon.





Niin ja turha sitten tulla mitään aukomaan, että en välittäisi Jentasta, totta kai mä tykkään muistakin hevosista, erityisesti Severistä. Ja en halua kuulla kuittailuja siitä, että ratsastin sillä "vain" 3 kertaa ja etten mukamas ehtinyt kiintyä häneen. Te ette tiedä, joten.