Syksyisiä ratsastuskuulumisia

Heippa, tiistaina olin ratsastamassa Taralla. Mentiin taas samallalailla, kun edellisillä kerroilla, eli monipuolisesti. Pihatiellä maastoilua, pihalla puomeja ja estettä, lopuksi kentälle kouluilemaan.
Tara oli tälläkin kertaa vähän protestoiva jalkaa tai äänellä annettua eteenpäin pyyntöä kohtaan. Pihatiellä Tarpsu oli oikein reipas, sai pyytää menemään vähän rauhallisemmin. Piharingillä Tara yritti aina pysähtyä ja hidasteli tallin ohituksessa, taisi olla sitä mieltä, että riittää työt.
Estettä oli siis jälleen korotettu viime kerrasta, aluksi otin ravilähestymisellä, tuli kolautus, mutta puomi ei pudonnut. Toisella kertaa lähestyttiin laukassa ja päästiinkin puhtaasti yli.
Kentällä tein ympyröitä ja pysähdyksiä taas kerran. Tara meni ihan kivasti, tosin välillä hidasteli ja välillä meni sopivan reippaasti, eli tempo ei oikein pysynyt samana itsestään. Ravissa Tarpsu oli oikein kivan rento ja taipuisa. Ensimmäinen laukannosto meni huonosti, kuten jo arvattiinkin. Tai no, nostihan neiti heti pyynnöstä, mutta alkoi vaan pomppia kentän keskemmälle päin ja minne sattuu. Toinen yritys yllätti jälleen minut ja omistajan positiivisesti, mentiin hallitusti puoli kenttää laukassa, oli kyllä mahtava tunne!

Eilen olin Robinin luona, Katriina oli mukanani seurana ja kuvaamassa, tosin tihutteli ja satoi koko ratsastuksen ajan, joten pystyi ottamaan vain alusta muutaman kuvan.
Ropsu oli nätisti hoitaessakin tällä kertaa, ei riuhtonut kavioita putsatessakaan. Ratsastaessa oli löntys, niinkuin sillä tapana onkin. Täytyi siis muistaa ratsastaa eteenpäin, käyttää jalkaa tehokkaasti, mutta ei kokoajan eikä missään nimessä jäädä kiinni pohkeella. Aluksi mulla oli nappulat ihan hukassa, Robin meni ihan kamelina, mutta kun löysin oikean tavan ratsastaa, niin sujuikin tosi mukavasti, Ropsu oli rento ja muotokin oli hyvä. Robin reagoi pohkeeseen muutamasti tällä kertaa enemmänkin lähtemällä sivulle päin eikä niinkään eteen, mutta useimmiten saatiin ihan toivottu reaktio eli reippaammasti eteenpäin.
Tein kolmikaarista kiemuraa, ympyräkahdeksikkoa, pääty-ympyröitä ja siirtymisiä. Ravi-käynti-ravi siirtymisissä Ropsu oli ensiksi hidas reagoimaan, kun ravia pyysi käynnin jälkeen, mutta parani kokoajan toistojen myötä. Käyntiin siirtymisissä ei kyllä ollut mitään ongelmia.
Laukka nousi tällä kertaa hyvin molempiin suuntiin, tosin oikeassa kierroksessä mulla oli vähän vaikeuksia saada laukka ylläpidettyä kaarteissa. Vasen kierros sujui paremmin, ja sain laukan jatkumaan kulmienkin ohi. Suorilla Ropsu meni hyvässä tahdissa.
Sitten loppuravien ja -käyntien kautta talliin.
Kiitos kivasta päivästä, seurasta ja kuvista Kazzulle!

Heppoja, heppoja

Moi, olen ollut nyt neljä kertaa ratsastamassa viime postauksen jälkeen, jos oikein laskin. Tulinkin postailemaan juuri noista ratsastuksista. Kaikenlisäksi oltiin murun kanssa katselemassa ja kuvaamassa Sailan tallin estekisoja pari viikkoa sitten, julkaisen niitä kuvia tässä postauksessa muutaman.

Aloitetaan Tara-kuulumisista. Viime viikon tiistaina olin Taralla, mentiin aika samallalailla kuin viimeksikin. Pihalla oli puomit, joita käynnissä mentiin ja ne sujuivatkin hyvin, tavalliseen tapaan. Myös kavaletti, joka oli viime kertaista korkeampi, oli pihalla. Lähestyttiin kavalettia aina rauhallisessa ravissa, sujui oikein kivasti.
Pihatiellä otettiin ravia ja laukkaa, Tara ei tainnut tyhmäillä mitään, ainakaan en muista. Lopuksi mentiin vielä kentälle hetkeksi. Voltteja kulmiin käynnissä, ravissa pääty-ympyröitä. Laukkaa otettiin ja Tara alkuun vähän protestoi eikä meinannut nostaa, mutta saatiin kuitenkin laukkaakin muutama askel hetken yrittämisen jälkeen.

Olin Taran luona myös tänä tiistaina, jolloin tehtiin samaa kuin viime tiistaina. Kavaletti oli samankokoinen kuin edellisellä kerralla, mutta tällä kertaa rauhalliset ravilähestymiset ei olleet Taran mielestä hyvä vaihtoehto, joten oli vähän tekemistä, että sai ponin pysymään edes ravissa.
Kavaletti ei tuottanut ongelmia tälläkään kertaa, kerran mentiin ohi, koska tyhmänä jätin ohjaamisen välistä (älkää edes kysykö miksi), mutta otettiin heti perään uusi ylitys ja kun muistin ohjata, niin päästiinkin yli ongelmitta, eli ei jäänyt tavaksi onneksi.
Tällä kertaa Tarpsu oli oikein vauhdikas ja vähän kyttäilevä myöskin. Suunnattiin kentälle taas lopuksi. Käynnissä tehtiin pysähdykset ennen kulmaa, sitten liikkeelle ja päädyssä ympyrä, sujui hyvin, Tara malttoi pysähtyä ja odottaa nätisti.
Ravissa ympyröitä, taivuttelua ja asettelua. Taraa ei oikein huvittanut, ja se jopa ekaa kertaa protestoi pysähdyksestä käyntiin lähtöä nostamalla takajalkaa korkealle ja polkaisemalla äkkiä maahan. Muutenkaan neiti ei hyväksynyt pohjeapuja mukisematta (vaikka pohjeapu Taralla on vain hellä kosketus), vaan heilautti aina häntäänsä oikein nopeasti ja luimisti.
Laukannostossa sain pukkia ja sitten lähdettiin pomppimaan sivulle. Toisella yrityksellä Tara yllätti täysin, nosti laukan mukisematta ja laukkasi jopa kulman läpi! Kulmaa ei vielä edes harjoitella eikä vaadita, ollaan vasta suorien harjoitelussa, mutta annoin mennä, kun neiti itse meni, ja täysin rauhallisesti ja hallitusti vieläpä. Oli kyllä todella hieno tunne, ei olisi voinut uskoa, että tällä kertaa tulisi tuollainen onnistuminen. Sitten paljon kehuja ja vapaat ohjat ponille.

Viime viikon keskiviikkona olin testaamassa Robin-nimistä hevosta. Robin on ihan jättimäinen, okei säkäkorkeus "vaan" noin 175cm, mutta koska itse olen 161cm, niin minulle se on jättimäinen.
Ropsu on ihan erilainen kuin Tara. Se on hidas liikkumaan, ja haluaisikin mieluummin vaan löntystää eikä mennä reippaasti eteenpäin.
Kokeilukerralla otin vaan perusjuttuja, testasin askellajit, yritin saada Ropsua liikkumaan eteenpäin, ja mentiin vähän puomejakin. Oli kyllä todella vaikeaa minulle, kun olen tottunut ettei tarvitse käyttää pohkeita juuri yhtään, eikä Taralla ratsastaessa ole edes raippaa mukana.

Eilen olin taas Robinia moikkaamassa. Se riuhtoi takakaviotaan, kun putsasin niitä, oli vähän hankalaa pitää kiinni, kun tietysti tuollaisella isolla eläimellä on voimaa kiskoa ja riuhtoa. Mutta selvittiin siitäkin. Satulan sain juuri ja juuri nostettua selkään.
Ärrän omistaja juoksutti ponin ensiksi, ja sen jälkeen minä pääsin selkään. Tämäkin kerta oli vielä ihan tutustumista, onneksi omistaja antoi aluksi vinkkejä Robinin ratsastamiseen. Jossain vaiheessa omistaja kuitenkin lähti tallihommiin ja jäin yksikseni kentälle. Tein ympyröitä päätyihin, menin puomeja ja pysähdyksiä. Päätavoite tälläkin kertaa oli saada hevonen vain liikkumaan, ja taipumaankin. Nyt minulla oli kannukset, joten Ropsu reagoi hieman paremmin kuin viimeksi.
Ravissa tuntui jo joissakin vaiheissa, varsinkin lopussa, että ei tarvitse koko ajan pyydellä eteenpäin.
Laukka oli itselleni kaikista vaikein askellaji, koska tuntui jatkuvasti, että kohta tippuu raville. En pystynyt yhtään istumaan oikein, kun keskityin niin paljon ylläpitämään laukkaa.

Eiköhän meidänkin yhteistyö ajankuluessa ala sujumaan, laittelen kuvia Robinista, kunhan saan joku kerta otettua. Nyt tähän niitä kisakuvia, joista mainitsin jo postauksen alussa.

Tarailua ja kuvaamista

Heippa!

Olin tiistaina ratsastamassa Taralla ja meni oikein hyvin. Laitettiin taas pieni kavaletti pihalle, ja puomitkin olivat paikoillaan. Aluksi menin pihatiellä, Tara oli heti aika reipas.
Otin taas laukkaa niin, että hetki ennen pihaa otin raviin ja sitten käyntiinkin, paitsi jos suunnattiin kavaletille. Kun mentiin kavalettia ekan kerran, Tara innostui ja nosti taas itsestään laukan vähän ennen sitä, ylitti puhtaasti, mutta sen jälkeen veti päänsä alas ja pomppi hieman. Seuraavan kerran päätin pitää Taran rauhallisessa ravissa koko lähestymisen ja ylityksenkin ajan. Vähän kyllä hämmästyin, kun päästiin tosiaan ihan rauhassa kavaletti ja sen jälkeenkin, olin varautunut siihen, että Tara nostaisi joka tapauksessa itse laukan ennen ylitystä.
Jätettiin kavalettiharjoitukset nyt vaan kahteen ylitykseen, koska menivät puhtaasti ja Tara meni toisen kerran oikein kuuliaisesti.

Suunnattiin kentälle, jonka vieressä oli jotain työkoneita käynnissä, joten aluksi Tara oli vähän epäileväinen, muttei onneksi pahasti kuitenkaan. Nyt mentiin pääasiassa kenttää ympäri ja välillä keskiympyrällä, koska kentälle oli jäänyt esteitä.
Tara meni ravissa oikein kivan rennosti ja oikeinpäin. Päätettiin tälläkin kertaa kokeilla miten laukan kanssa käy, ja yllätyin todella positiivisesti, sillä Tara nosti laukan heti pyynnöstä, ihan nätisti eikä protestoinut ollenkaan kuten edellisillä kerroilla on tapahtunut. Saatiin myös laukattua melkein koko sivu, ja oltiinkin rohkeita ja testattiin uudestaankin laukkaa, kun ensimmäinen kerta oli niin onnistunut. Toinen kerta meni aivan yhtä hienosti, eli saatiin tällä kertaa kentällä mentyä kaksi kertaa sivu laukassa, se on meidän ennätys, ja oikein hyvää edistystä näinkin lyhyeen aikaan!
Sitten paljon kehuja Taralle, pitkät loppukäynnit ja poni talliin.


Eilen olin kuvaamassa Katriinan ratsastustuntia pitkästä aikaa. Kuvausolosuhteet ei ollut kovin hyvät, kun alkoi olla jo aika hämärää, ja kamera ei oikein tykkää ottaa hyviä kuvia hämärässä. Lisäksi alkoi sataa juuri kun Kazzu alkoi hyppäämään, oli taas hyvää tuuria. Otin kuitenkin myös muutamat hyppykuvat sateesta huolimatta, mutta niiden(kään) laatu ei päätä huimaa.

Super Tara

Tulin nyt kirjoittelemaan kahdesta viime ratsastuskerrasta. Uusia kuvia ei kuitenkaan ole, joten käytän niitä Katriinan kuvaamia ja paria oma ottamaanikin.

Viime viikon torstaina olin tallilla, aluksi ei oikein tiedetty missä mennään, mutta päädyttiin menemään pihatiellä, koska kentän vieressä oli hakettaja, josta lähti kauhea meteli. 

Laitettiin pihalle puomeja, joita menin käynnissä ja ajateltiin kokeilla mennä "estettä" pitkästä aikaa, joten pystytettiin kavaletti näin aluksi. 

Ensiksi menin piharingillä käynnit, ja sitten siirryin pihatielle ottamaan ravia. Ravattiin ihan pihalle asti, käynti pihassa, puomit, ja ringiltä takaisin tielle. 

Tara oli oikein kiva ja rento jo alusta asti. Ravissa oli sopivan reipas, ei liian kaahaileva eikä myöskään hidas, kuunteli apuja oikein hyvin. 

Otin laukkaa pihatien päästä ja ennen pihaa siirtyminen raviin ja ravissa kavaletti. Laukka sujui oikein kivasti, ja oli juuri sopiva tempo, jota pystyi hyvin säätelemään. Päästiin jo ensimmäisellä yrittämällä kavaletti puhtaasti. Tara jopa alkoi vähän innostua asiasta, ja nostikin laukan aina hetki ennen kavalettia. Pari pudostusta tuli, mutta puhtaitakin suorituksia, ja puhtaaseen lopetettiinkin tietysti. 

Oli kyllä todella onnistunut kerta.

Eilen oli taas tallipäivä, ja tällä kertaa päästiinkin kentälle. Heti kun otin ohjat käteen, Tara alkoi kulkea oikeinpäin. Tehtiin ympyrät päädyissä, ja pysähdyksiä sivuilla. Tarpsu taipui hyvin, ja pysähtyikin pyynnöstä. 

Ravissa huomasi jälleen selvästi, että vasen kierros on vaikeampi, Tara kulki ihan ulospäin asettuneena ja oikoi sekä meni uran sisäpuolella. Oikeaan kierrokseen ravi sujui todella hyvin, neiti taipui, ja oli kuten pitääkin. Vähän sai kyllä välillä pyytää etenemään. 

Kokeiltiin laukkaa oikeaan kierrokseen, ensimmäinen nostoyritys oli kuten edellisilläkin kenttäily kerroilla, vähän joku pikku pukkipomppu tuli, ja sitten Tara pompsahteli pari askelta ja pienensi koko ajan. 

Ajattelin, ettei tällä kerralla kovin hyvää pätkää välttämättä edes saada. Saatiin kuitenkin tähän mennessä paras pätkä laukkaa (kentällä siis, maastossa ei ongelmia), Tara nosti, meni melkein koko sivun mitan ihan puhdasta laukkaa, ilman pomppuja tai pienentelyä, tosi hyvä!

Oltiin oikein ylpeitä omistajan kanssa, ja neiti saikin paljon kehuja, ja laukkaharjoittelu lopetettiin tuohon pätkään tältä kerralta.

Työskentelin sitten vielä ravissa, vasempaan tehden ympyröitä ja taivutellen niillä. Oikeaan kierrokseen ihan uraa pitkin ja kulmiin voltteja. Loppukäynnit ja poni takaisin talliin. 

Tara oli oikein hieno jälleen.

Vuosi ilman Jentaa

Tänään tasan vuosi ilman Jentsiä. Ikävä on joka päivä mukana, ja tuskin se poistuu koskaan, mutta sen kanssa on elettävä.
Jenta oli ja on mun elämäni hevonen, eikä sitä voi koskaan korvata. Tein videon yhteisistä hetkistä taas, mulla on onneksi tosi paljon kuva- ja videomateriaalia Jentasta, vaikka tietysti muistot on muistoja, vaikkei niitä olisi taltioitukaan.
No kuitenkin, en osaa mitään järkevää tästä sanoa taaskaan, joten näihin kuviin ja videoon.

Tulisitpa takas ♥ 

Tää rytmi kuljettaa näin meitä saa

Moi!
Viime viikon tiistaina olin ratsastamassa Taralla, ja meni tosi hyvin. Mentiin kentällä, Tara oli oikein rento ja kuuliainen. Saatiin jopa kiva laukannosto, ja muutama askel laukkaa nätisti, sitten myös vähän huonompia yrityksiä, mutta kuitenkin. Tästä kerrasta jäi tosi hyvä fiilis, ja kuvia olisi kehdannut ottaa ja julkaista.

Eilen olin taas tallilla, tällä kertaa Katriina oli mukana kuvaamassa. Ilma oli hämärä ja viileä, ei lainkaan niin kiva kuin viime kerralla. Kaikenlisäksi huono tuuri alkoi sillä, ettei kentälle voinutkaan mennä. Ajateltiin, että onnistuuhan kuvien ottaminen maastossakin, kun valitsee jonkun kivan pätkän, mistä voi kuvata.
Lähdettiin sitten hiekkatielle, ja kun päästiin melkein loppuun, Tara näki lehmät ja järkyttyi niistä pahanpäiväisesti. Siinä sitten jumitettiin, ja välillä päästiin vähän eteenpäinkin, mutta päätettiin kuitenkin kääntyä ennen tien loppua.
Seuraavalla "kierroksella" päätin kääntyä metsäosion lopussa eli ennen kuin lehmiä edes näkyy.

Sitten alkoi ongelmat, kun päästiin alkupätkälle, Tara ei enää suostunut kääntymään takaisin toiseen suuntaan, vaan alkoi peruuttaa uhkaavasti ojaan. Aina, kun ohjasta edes vähän yritti kääntää tai pohkeella kannustaa eteenpäin, oli suunta taaksepäin. Katriina joutuikin sitten kävelemään edeltä, että päästiin sinne minne oltiin menossa.
Sellaista oli koko aika hiekkatiellä, kotiinpäin sujui, toiseen suuntaan neiti ei halunnut kääntyä. Otin parit ravit vielä siinä, kunnes päätettiin lähteä pihatielle, koska tilanne ei tuosta ainakaan enää olisi voinut pahentua.

Pihatien vieressä raivattiin maata koneella, mutta onneksi kone lähti melko pian pois. Tarpsu olisi halunnut mennä aluksi pihatieltä suoraan kotiin, eikä tien loppupäähän, jonne minä olin menossa. Katriina avusti meidät oikeeseen suuntaan ja sitten alkoikin sujumaan. Vielä oli yksi Taran mielestä pelottava asia, tien loppupäässä olevasta pihasta kuului myös jonkin työkoneen ääniä.
Pihatiellä saatiin kuitenkin kivaa rentoa ravia ja käyntiä, jossa Tara kulki oikeinpäin.

Laukkaakin otettiin, mutta aika vähän tällä kertaa. Aluksi laukka sujui kivasti, mutta yhdessä nostossa Tara teki jonkun ihmeellisen jalkaloikan, mikä oli kummallista, koska yleensä se tekee ekassa nostossa jotain, jos on tehdäkseen. Otettiin kuitenkin jalkaloikan jälkeen vielä onnistunut nosto ja sitten lähdettiin pihalle, jossa menin käynnissä parit ympyrät ja loppukäynnitkin.
Hoidettiin Tara pois ja käytiin silittelemässä Eetiä.

Koskaan ennen ei ole Tarpsun kanssa mennyt yhtä huonosti kuin eilen, juuri mun tuuria, että sen kerran kun kuvaajan kehtaa pyytää mukaan, kaikki meneekin ihan pieleen. Kiitos kuitenkin kuvista ja seurasta Kazzulle, jospa ensi kuvauskerralla sujuu paremmin.

Laatu on huono, mutta poni hieno :)