Moikka.
Saatte nyt hyvinkin mielenkiintoisen videopostauksen tästä päivästä.
Ei mitään fiiliksiä taas kirjoitella, tai tehdä yhtään mitään. Eilinen ja tää päivä yhtä helvettiä pään sisällä. Jalka otti vähän osumaa eilen (tosin vahingossa), aluks ei kyllä muuta ku kutittanu, mut sitten vähän myöhemmin tuntu aika ilkeeltä kävellä tai tehä muutakaan. Kai siihen nyt on jo tottunu.
Hellurei ja hellät tunteet!
Johan on taas aikaa vierähtänyt viimeisimmästä postauksesta. Se nyt vaan on vähän sellaista, kun ei ole kuvaajaa ollut, ja itsekään en ole kameraa jaksanut oikein mukanani raahata, vaikka kelit ovatkin olleet aika ihania.
No jospa se nyt siitä. Maanantaina irtojuoksutettiin Jentsi Niinan kanssa. Ajattelin, että poni varmaan tykkäisi, kun saisi vapaana huristella ja riehua. Tulihan sieltä pukkia ja spurttia!
Tiistaina Jentalla oli vapaapäivä, itse olin kylillä hillumassa Niinan kanssa, kuten tapanani onkin vapareina.
Keskiviikkona menin kentällä. Laitoin Jentalle korvahuput tuulen takia, kun ajattelin että mukavampaa varmaan on kun ei niin pahasti tuule korviin.
Jenta oli ihan super. Ei kyttäillyt juurikaan, eikä säntäillyt, poukkoillut tai säikkynyt. Mentiin ympyröillä, tehtiin siirtymisiä ja suunnanvaihtoja.
Tuolloin oli kyllä ihan sellainen olo, että olisin voinut ratsastaa vaikka ikuisuuden, kun oli vaan niin hyvä olla. Kuitenkin lopetin ehkä 40 minuutin jälkeen, koska Jentsi oli ollut niin hyvä, ja halusin että jää sitten mukavat mieleen.
Torstaina eli tänään menin koulun jälkeen Adalle Niinan kanssa katsomaan animea. Tulin sieltä sitten kotiin, ja parin tunnin päästä lähdin toisen Niinan kanssa tallille.
Jenta oli ihana, kun nähdessään meidän lähestyvän aitaustaan, se lähti normaaliin tapaansa tulemaan portille vastaan ja hirnahtikin meille oikein kuuluvasti :3 Kun saavuttiin sitten ihan portin luo, neiti vielä hirnahti lyhyesti ja ytimekkäästi sekä pörisikin vähäsen. Kyllä vaan tuli hyvä mieli jo heti alkuunsa.
Mulla olikin vaihtoehtoina mennä joko Jentalla tai Muhkulla, ja menin sitten Jentsiliinillä, koska viime kerralla en voinutkaan sillä mennä.
Oli kyllä ihan oikea valinta, sillä Jenta oli tosi ihana tänään! Aluksi se tuntui jopa vähän laiskalta ja hitaammanpuoleiselta, mutta lopputunnista se oli sellainen sopivan meneväinen. Raviin olin erityisen tyytyväinen. Jenta kuunteli hyvin ja tuntui rennolta.
Laukassa poni ottikin sitten vähän enemmän vauhtia, kun kaikki meistä laukkasi yhtäaikaa. Tuppaa Lentsikka kuumumaan, jos on toisia hevosia laukkaamassa samaan aikaan tarpeeksi lähellä.
Mutta niin, Jenta oli paras♥
Tunnin jälkeen jäin vielä varmaan puoleksitunniksi tallinpihalle juttelemaan Fridan kanssa. Ai että kun juttu vaan lensi, ja oli hyvä olo taas. Tänään oli ihan mahtipäivä, ainakin talleilun osalta :3
Ainiin, mun oma elämä on nyt vähän myllytyksessä, muutoksia on tapahtunut ja tulee vielä tapahtumaankin, mutta kerron niistä sitten enemmän, jos tulee tarvetta.
Heippa taas!
Noniin kerronpas nyt sitten viikostani.
Elikkä keskiviikkona ratsastin Jentalla ihan normaalisti, tehtiin ympyröitä. Laukassa poni otti vähän vauhtia, mutta eipä tuo nyt niin kovin haitannut.
Torstai oli oikea epäonnen päivä. Satoi koko päivän, poni oli ulkona ilman loimea=litimärkä ja erittäin pahalla päällä. Ja mun olisi pitänyt mennä sillä estetunnille. Oli vähän kiirus, kun tultiin tallille normaalia myöhemmin. Eiköhän sitten kavioita putsatessa huomattu, että Jentalta oli lähtenyt kenkä..
Eihän sillä voinut tunnille mennä.
Onneksi pääsin kuitenkin tunnille, Miksillä. Se ei kuitenkaan ole mulle se sopivin poni, ja tunti menikin aika hienosti päin prinkkalaa. Tai no, päästiinhän me kaikkien esteiden yli, eikä mitään suurempia juttuja ollut hallinnassakaan, mutta jotenkin jäi silti sellainen fiilis, ettei ollut oikein mun päivä.
Perjantaina taluttelin Jentsiä kentällä ehkä n.20minuuttia. Poni oli ihan höpsö, kyttäsi kaikkea ja oli kokoajan lähdössä lentoon.
Perjantai oli myös paha päivä, koska mulla oli ihan järkyttävä ahdistus ja pelkotilat, jonka takia itkin itkemistäni ja paha olo ei meinannut lähteä sitten millään. Kun toi järkyttävä olo oli kestänyt useita tunteja, eikä edes ystävien kanssa juttelu auttanut, oli pakko turvautua ns. huonoihin keinoihin.
Lopulta sitten rauhoituinkin, ja olo oli ihan ok.
Lauantaina menin jotain 10 aikoihin tallille. Taluttelin Jentsiä varmaan 40minuuttia, eka kentällä, sitten maneesissa ja lopuksi käytiin vielä vähän maastossakin.
Alex tuli meille jotain 14 aikoihin, eikä oikeestaan tehty juurikaan mitään. Tai siis yritettiin kattoa leffaa yhessä vaiheessa, mutta meijän keskittyminen meni kyllä johonkin muuhun ku siihen leffaan. Kuitenkin tykkäsin ihan hirmusesti tästä päivästä, ja olo oli hyvä. Ainoo huono puoli oli se, kun Alexin piti lähtee poies :< !!
Nojoo, mut semmostahan se on. Tänään eli sunnuntaina oli tosi hyvä sää! Aurinko paistoi ja oli lämmintä. Jentakin oli kengitetty, joten pääsin ihan ratsastamaankin. Menin kentällä, ja sitä ois ehkä voinut vähän miettiä, kun ponilla oli kuitenkin noi pari tosi kevyttä päivää ollut peräkkäin.
Ihmeen hyvin Jenta kuitenkin meni, mitä nyt säikähti alussa ja lähti laukkaamaan jonnekin, mutta sain kuitenkin aika nopeasti otettua ponin takaisin käyntiin, ja jatkettiin sitten hommia.
Työskenneltiin pääasiassa keskiympyrällä, tarkoitus oli saada Lentsikka kulkemaan rennosti ja säikkymättä.
Olinkin lopulta ihan tyytyväinen Jentsiin! :3
Ainiin, kohta tapahtuu pelottavia asioita, kun niin moni asia on muuttumassa. Jos selviän maanantaista, ja vielä sen jälkeisistä ajoista, niin jatkan bloggailua varmaankin aivan normaalisti. Taukoa saattaa tulla, jos asiat menevätkin päin prinkkalaa, mutta katsellaan sitä sitten maanantain jälkeen!
Moikka, tulin nyt biisien kera jälleen kertomaan oloistani tai jostain muusta. Elikkä eilen siis mulle linkitettiin tää biisi, tykästyin kovasti, aivan kertakaikkisen ihanat sanat. (ne tulee tossa videossakin sillai hianosti, mutta laitan niitä nyt vielä tohon alas)
Hope can seem so hard to find
When all around is falling
And there's never enough light
To see your way out
But in the darkest times
You find out what you're made of
And I swear there's more to you than you know
I don't want to be the voice of a generation
I just want to be a voice for you
Alone we may be lost but together we stand tall
Follow my voice
Let me carry you away
I can see you're broken
But we're all the same
(We're all the same)
Follow my voice
And let me carry you away
I can see you're lost and alone
So let this song guide you
Alone we may be lost but together we stand tall
Scars can be so hard to hide
When all around is flawless
But where we've been makes us who we are
But in the darkest times
You find out what you're made of
And I swear there's more to you than you know
Alone we may be lost but together we stand tall
I'll let you know
I was like you too
Now every night
I take the stage
I do it for you
So you can let out all the hate
And all the rage inside
Life may never seem right
But well always have tonight
Tästä nyt vaan on sanottava, että tuolla oli niin paljon kohtia, jotka oikeesti iski. En tiedä, mikä loppujen lopuks oli syy linkittää toi mulle, mutta jos nyt aattelis, että joku tarkottais noin niin oishan se aivan kamalan söpöö ;3
Sitten tää, mihin oon nyt ihastunut, jonka sanoihin pystyn samaistumaan melkeinpä täysin.
I was raised in the valley, there was shadows and death.
Got out alive but with scars I can't forget.
This kid back in school, subdued and shy.
An orphan and a brother and unseen by most eyes.
I don't know what it was that made a piece of him die,
Took a boy to the forest, slaughtered him with a scythe.
Stamped on his face, an impression in the dirt.
Do you think the silence makes a good man convert?
We all have our horrors and our demons to fight.
But how can I win, when I'm paralyzed?
They crawl up on my bed, wrap their fingers around my throat.
Is this what I get for the choices that I made?
God forgive me, for all my sins. God forgive me, for everything.
God forgive me, for all my sins. God forgive me, God forgive me.
Don't go, I can't do this on my own.
Don't go, I can't do this on my own.
Save me from the ones that haunt me in the night.
I can't live with myself, so stay with me tonight.
Don't go.
Don't go.
If I let you in, you'd just want out.
If I tell you the truth, you'd vie for a lie.
If I spilt my guts, it would make a mess we can't clean up.
If you follow me, you will only get lost.
If you try to get closer, we'll only lose touch.
Yes you already know too much, and you're not going anywhere.
Tell me that you need me 'cause I love you so much.
Tell me that you love me 'cause I need you so much.
Tell me that you need me 'cause I love you so much.
Say you'll never leave me 'cause I need you so much.
no, jos nyt näihin tunnelmiin, vaikka ois mulla lisääkin biisejä mielessä! :D katsotaan niitä sitten joku toinen kerta.
Moikka!
Nyt tulin tänne turinoimaan jostain aivan muusta kuin heppailusta. Nimittäin ihan epänormaalista lauantaistani.
Herätyskello soi 8.57, koska suunnitelmiini kuului Lahteen lähteminen. Junalla siis menin, ja olin Lahdessa n. 11.40. Siinäpä sitten tekstailin Marsilleni♥, jonka tehtävä oli pitää mut rauhallisena, sillä välin kun odottelin seurani saapumista.
Ainiin, pakko vielä mainita, että aamulla ollessani assalla, joku mies yritti ilmeisesti jotenkin tunkeutua mun seuraan, koska se tuijotteli mua, tuli lähemmäs (itse menin huomaamattomasti kauemmas, ja keskityin tuijottamaan kaukaisuuteen, kuitenkin samalla sivusilmällä miestä tarkkaillen), kierteli ja kaarteli, sekä jotain mölisikin. Se oli vähän karmaisevaa :DD
No kuitenkin, seuraihmiseni (Alex) saapui nopeasti ja sitten me vaan hetki lagattiin ja mietittiin, että mihin mentäisiin. Lähdettiin sitten kävelemään jonnekin, kunnes päädyttiin seisoskelemaan johonkin keskelle kaikkea. Tämän jälkeen mentiin Trioon, ja sieltä mentiin Alexille.
Ei me oikein mitään erikoista tehty; kuunneltiin musiikkia, katsottiin leffa, juteltiin ja muuta mukavaa. Tapasin kyllä aivan huipputyyppejä, sillä Alen äitikin on aiiiiivan ihana ihminen :33
Mut otettiin kyllä tosi hyvin vastaan, hiuksia ja meikkejä ja vaatteita kehuttiin, ja tuntui ihan siltä, että nyt ympärillä on oikeanlaisia henkilöitä.
Sai nauraa, ja olla oma itsensä. Ja kumma kyllä, ei tarvinnut hävetä tai varoa mitään sanomisiaan Alen äidinkään edessä.
Okei, ehkä nyt kävi selväksi, että hyvä reissu oli♥
Kotona olin vähän ennen kello 23, joten luonnollisesti Jentsillä oli vapari.
Eilen, eli keskiviikkona olin Jentan kanssa pitkästä aikaa ihan kunnolla maastoilemassa. Ilma oli mitä ihanin, ja Jentakin oli hyvällä tuulella. Löydettiin uusia reittejäkin.
Jentsikin näytti nauttivan, sai kävellä vapainohjin ja sitten toisaalta sai laukata niin kovaa kuin jaloista lähtee. Ponia ei tarvinnut edes pyytää laukkaan, vaan riitti, että sanoin "saa mennä". Yhdessä vaiheessa Lentsikka lähti kunnon ravuriravia, pää ylhäällä venytti askelta ja meni kovaa :DD
Jarrut oli vähän huonommanpuoleiset, tai no löytyihän ne, mutta jarrutusmatka oli vähän pitkä tällä kertaa. Eipä tuo haitannut, kun Jenta noin muutoin oli ihan mahtava; ei kyttäillyt, säikkynyt, pukitellut tai muutenkaan vastustellut.
Tänään pidin Jusulle ratsastustunnin. Aluksi Jenta yritti tietty kusettaa, ei olisi millään meinannut mennä toiselle sivulle, eikä loppujen lopuksi muualle kuin vaan pyörimään jotain minivolttia. Onneksi Jusu kuitenkin sitten sai Jentsukan kuulolle, ja ratsastus sujuikin sitten ilman mitään ihmeempiä sattumuksia :) (kuvat on väärässä järjestyksessä, elikkä alkutunnin kuvat lopussa jne.)
Ja koska tänään on torstai, oli minullakin ratsastustunti. Mentiin siis ilman satulaa (tehtäväratakilpailu!) ja ratsunani toimi Axu. Aluksi vähän jännitti, että mitenköhän pysyn kyydissä, mutta jännitys kyllä katosi melkein heti, koska Axulla on niin leveä selkä.
Oli tosi mukavaa, kun ponittajalta löytyy myös kivat askellajit mm. todella tasainen ravi. Ei voi muuta sanoa, kun että oli ihan mahtava tunti, tykkäsin kovasti :3♥
Moii!
Ahkerana bloggaajana olen täällä taas tänään. Eilisessä postauksessa mainitsin, että tänään luultavasti vaan kouluillaan, mutta tämä vaihtuikin kavaletteihin.
Saavuin tallille vähän ennen 12. Joku tyttö halusi harjata Jentaa, ja päätinkin sitten antaa luvan, kun oli tuo viime viikollakin kysynyt, mutta sillon en ollut antanut. Olin tietysti itsekin harjaamassa, joten pystyin sitten samalla vahtimaan turvallisuutta jne.
Veera tuli hetken kuluttua myös, ja mentiin maneesiin laittamaan kavaletteja. Aluksi verkattiin omatoimisesti, kumpikin teki mitä teki, ja sitten alettiin tulla niitä kavaletteja ravissa (Jenni oli parantelemassa välejä ja nostelemassa, jos puomit putoilivat). Jenta oli tosi ihmeissään, kun kavalettien välit oli niin pienet, että olisi pitänyt ihan kunnolla nostella jalkoja.
Laukassa mentiin sitten yhtä puomia, Jenta oli kyllä ihan höpsähtänyt, ja hyppi sitä sekä tämän jälkeen veteli pukkeja. Tämä tapahtui siis vaan vasemmassa kierroksessa, oikeassa poni meni ilman mitään sählinkejä. Voi olla, että Jentsi vähän otti vauhtia Roopesta, kun mennään niin paljon yksikseen ja nyt kun olikin toisia mukana ja vieläpä mentiin puomeja.
Pääsinpä muuten ratsastamaan Roopellakin! Olin tosi hämmentynyt, kun yhtäkkiä Veera vaan kysyi, että haluaisinko testata Ropsua. En ollut edes uskaltanut unelmoida Roopella ratsastamisesta, mutta tänään sainkin sen ihmeen kokea, ja voin sanoa, että tykkäsin todella paljon.
Menin päädyissä ympyriä, otin kaikkia askellajeja. Vähän tuntui aluksi etten kyllä osaa yhtään ratsastaa Ropsulla, mutta täytyy sanoa, että viimeisissä laukoissa alkoi jo tuntua siltä, ettei ponin pää aivan taivaita hiponut koko aikaa. Oli kyllä vaan niin piristävää, kun sai ratsastaa tuollaisella pienellä ponittajalla♥
Veera sitten tottakai sai ratsastaa Jentalla samaan aikaan, eli tehtiin ponien vaihdos. Vähän Jenta tietty yritti sillointällöin jotain omia reittejään tehdä, muttei mitenkään pahasti, ja sen minkä kerkesin omalta ratsastukseltani katsomaan, niin Veeralla ja Jentalla näytti sujuvan ihan hyvänlaisesti. (Kurkatkaa toki myös Veeran postaus aiheesta)
Kuvat otti Jenni :)
mä & Roope, Veera & Jenta
Ainiin, Jenta veti mua turpiin ennen ratsastusta ja luulin että varmaan tulee hammas huulesta läpi, mut eipä mulle loppujenlopuks mitään kummosta sitten tapahtunutkaan. Sitten kun korjatiin kavaletteja pois, niin yks puomi hyppäs sieltä seinältä mun päälle (=kävi mun kimppuun!!) ;o Kovin väkivaltaista oli meininki.
Viime aikoina on ollut kai ihan ok olot, nyt pari päivää mua on ahdistanut ja pelottanut aivan suunnattomasti, mutta täytyy vaan yrittää olla ajattelematta...
Moi! Tällä kertaa tulin tänne vähän eri merkeissä, ajattelin nimittäin jakaa kanssanne vähän musiikkia :) (ai miten niin oon saanu tietää kaikki nää biisit tasan samalta tyypiltä? XDD)
Aah, tykkään noista biiseistä vaan niin kovasti♥! Okei, toi eka on ehkä vähän läppä, mut seki on jotenki niin paras joka tapauksessa... vaikka aina en oikein tiedä, että tykkäänkö siitä vai vihaanko sitä enemmän. Pakko silti kuunnella sitä joka päivä.
Jos nyt jaksoitte kuunnella, niin voitte kertoa mistä tykkäsitte erityisesti, vai oliko tämä teidän mielestänne aaaivan turha postaus.
Kiitos muuten, jo 45 lukijaa, ootte rakkaita♥
No kai tähän voi vielä vähän mainita Jentan ja mun tekosista. Viikko on sisältänyt paljon erilaista tekemistä; maanantaina kuolaimettomilla, tiistaina maastakäsin hommia + irtojuoksutus, keskiviikkona vapari, torstaina ratsastustunti; meni hyvin!, perjantaina juoksutusta kentällä; pääasiassa ravia, käyntiä ja ihan himppusen laukkaa, tänään eli lauantaina puomeja; tykättiin molemmat ja meni myös hyvin.
Huomisesta en vielä tiedä, mutta luultavasti ihan normaalia kouluilua sitten.
Heypsis!
Huhhuh, kiirettä on pitäny nää kaks loman viimeistä päivää.
Eilen ratsastin Jentalla taas kuolaimettomilla ja ilman satulaa. Aikaa kului ihan kokonainen tunti ja meni tosi hyvin.
Sen jälkeen lähdin tapailemaan sukulaisiani, ja siellä menikin iltaan.
Tänään herättyäni lähdin tallille, ratsastin Jentalla kuolaimettomilla jälleen, mutta tällä kertaa satulan kera. Lentsikka oli ihan ok, ratsastin n. 40minuuttia.
Mänralta lähdin sitten suoraan yksityistallille viettelemään aikaa Jennyni kanssa♥. Aluksi käytiin kävelyttämässä Karkkia maastossa, sen jälkeen ratsastettiin Maijalla. Jenny meni eka, ja Maija näytti menevän hyvin, eikä tällä kertaa possuillut niinkuin viimeksi.
Itsekin pääsin Maijan selkään, ja ai että kun olikin mukava poni! En kyllä osannut yhtään istua laukassa, enkä osannut Maijalla muutenkaan ratsastaa, mutta ehkei sen niin väliä ole, pääasia on että oli hauskaa :3
Siivoiltiin vielä karsinoita, ruokittiin ja haettiin hevoset sisälle.
Oli kyllä tosi ihanaa nähdä Jennyä pitkästä aikaa ja päästä ratsastamaan Maijalla!
Kiitos Jennylle, otetaan uusiksi taas pian ;3
kivahan niitä käsiä on levitellä!
+++ Jennyseni oli tehnyt tällaisen, awws ;__; ♥
Ainiin, tässä ois pitäny lukee huomiseen saksan kokeeseen jne, mutta taitaapa nyt taas vähän jäädä. Ei voi mitään, kunhan läpi pääsee ni oon tyytyväinen ;)
