Jentailupostausta

Hellou!
Mennäänpäs nyt näin aluksi Jentailuun.

Torstaina Jenta oli aivan supermahtava! Poni liikkui kevyesti, ja oli kuulolla.
Alkukäynneissä tippui lunta aivan yhtäkkiä, ja Jenta säntäsi laukkaan, mutta heti kun sain edes vähän ohjista kiinni, poni pysähtyi :3
Olin tosi yllättynyt, ettei Jenta lähtenyt pukitellen rallaamaan ympäri maneesia, kun ei mulla edes yhtään ohjaa tosiaan ollut.

Yleensä tällainen alkusäikkyminen johtaa siihen, että ponista tulee säikky ja kiree kuin viulunkieli. Nyt se ei kuitenkaan vaikuttanut poniin yhtään, eikä ponittaja edes säikähtänyt ravissa, vaikka lunta tippuikin.
Jenta oli todella herkkä, jarrut toimi paremmin kuin ikinä, ehkä jopa liiankin hyvin. Nimittäin, jos itse edes vahingossa vähän tiivistin istuntaani tai koetin kerätä ohjaa paremmin käteen, poni pysähtyi tai ainakin siirtyi hitaampaan askellajiin.
Kerranpa sitten sain (ihan vahingossa tosin) laukasta suoraan pysähdykseen. Tarkoitukseni oli ilmeisesti pyytää ponia menemään vähän hitaammin, mutta Jenta tulkitsi sen niin, että halusin sen pysähtyvän. Ja se pysähtyi suoraan, ei hidastanut siis raviin/käyntiin, enkä vetänyt ohjasta.

Kyllä vaan ihmettelin, että jos joku olisi mulle vuosi sitten sanonut, että Jenta pysähtyis edes ravista, niin en olis uskonut. Ja siinä vaiheessa, jos mulle oltais sanottu, että se pysähtyy suoraan laukasta, niin olisin nauranut räkänaurua päin sanojan naamaa.

Takaisin asiaan kuitenkin. Eli siis ollaan tosi paljon harjoiteltu ravista pysähdyksiä, ja ne on siis alkanut sujua aivan upeasti.
Laukatkin meni hyvin, Jenta on alkanut nyt vähän laskea päätänsä laukassakin (hetkittäin, mutta kuitenkin!), eli ei aivan koko aikaa kaahota pää taivaissa. Ja itse en huomaa, että tekisin mitään erilailla kuin ennenkään, enkä myös mitään apuohjia ole käyttänyt. (tosin tällä kerralla ärsyynnyin itseeni, kun en osannut istua laukassa perse kiinni penkissä... pari kertaa nääs oon jo osannu!)

Mutta niin, olen kyllä erittäin tyytyväinen pieneen poniini♥

perjantaina & lauantaina Jentsillä oli vaparit.

Sunnuntaina eli tänään Jenta pääsi takaisin ratsun hommiin. Itseäni aluksi vähän epäilytti, että minkähänlaista kylmää kyytiä mahtaa poni mulle antaakaan.
Alkuun ei hyvältä vaikuttanut, kun poni ei millään suostunut menemään aitausten puoleiselle pitkälle sivulle. Myös valkoisten ovien pääty tuotti pelkotiloja.
Eihän siinä sitten muu auttanut, kun hypätä alas ponin selästä, ja taluttaa sitä monta kertaa noista pelottavista kohdista.

Menin takaisin selkään, ja Jenta suostui menemään pelottavatkin kohdat, vaikka epäröikin. Kehuin aina kovasti kyseisissä kohdissa.
Mentiin nuo kohdat kuitenkin vain käynnissä, ja tehtiin pysähdyksiä/voltteja.

Toisessa päädyssä otin sitten ravia ympyrällä. Tehtiin myös taasen pysähdyksiä/käyntiin siirtymisiä ravista. Jenta nyt enemminkin tarjoaa pysähdystä, kuin käyntiin siirtymistä. Täytyy siis tässä joku kerta ratsastella ilman noita ravipysähdyksiä.

Laukat epäilytti mua kaikista eniten, juuri näiden pöllöenergioiden takia. Ennen laukannostoa tsekkasin, että poni on ravissa kuulolla. Ja niin vaan nousi laukat kuin taikaiskusta!
Oikeaan kierrokseen meni todella mahtavasti. Ponin pää pysytteli aika hyvin alempana kuin taivas, ja laukka ei ollut mitään järjetöntä kaahausta.

Vasemmassa kierroksessa vauhtia löytyi, ja pääkin kohoili enemmän kuin oikeassa, mutta eipä tuo minua haitannut, koska poni pysyi kuitenkin lapasessa, eikä pukitellut/pöllöillyt muutenkaan. Ainiin, ja itse onnistuin pitämään sen takapuoleni kiinni satulassa jopa laukassa!

toi häntä :DD

Anteeksi pitkästä postauksesta, toivottavasti jaksoitte lukea :)
Meitsihän lähtee sitten huomenna laivalle, joten katsotaan josko sitten saisitte jotain laivailupostausta sen jälkeen.