Kipeyttä ja kamuleita

Hei vaan. Blogin ulkoasu on nyt vähän muuttunut niin bannerin, sivujen kuin taustankin osalta. Tosin onhan siitäkin jo päiviä, mutta. Mitäs tykkäätte? Olisi myös mukavaa, jos viitsisitte kommentoida postauksiinkin :)

Asiasta kaljatölkkiin, tulin sitten kipeeksi. Marsi lähti sunnuntaina, ja illalla kurkkukipu yltyi, ja olo tuli nuhaiseksi ja muutenkin kuumeiseksi. Maanantaina Jenta piti vaparin, itse makasin koko päivän sängyssä hiljaa, kun kurkkua särki niin vietävästi!
Tiistaina ihana Jennyni♥ kävi huolehtimassa Jentsistä. Harmitti kyllä, kun en nyt sitten päässyt Jennyä (ja Jentaa) näkemään, mutta kiitollinen tietty siitä, että noinkin lyhyellä varoitusajalla Jenny kävi Jentan ratsastamassa.

Tänään pääsin pitkästä aikaa (okei, 2 päivää) itse Jentailemaan. Hyvää seuraakin mulla oli mukana, nimittäin Katriina ja Niina. Jälkimmäinen tulikin meille nyt vähän pidemmäksi aikaan. Tällä hetkellä ollaan kotona, ja noi laulaa SingStaria, minä bloggaan.
Takaisin aiheeseen, ratsastin Jentalla kentällä. Sää oli ihan hyvä, aurinko ei porottanut, vettä ei satanut eikä myöskään tuullut. Tämän päivän tavoitteena oli vähän läpiratsastaa Jentaa, saada poni taipumaan, asettumaan ja kantamaan itseään oikein.
Ratsastin noin tunnin. Aluksi pyysin Jentaa liikkumaan kunnolla eteenpäin, sitten aloin tehdä päätyihin voltteja, pitkien sivujen keskelle pysähdyksiä ja peruutuksia. Poni pysähtyi tosi herkästi, ja peruuttikin pienistä avuista, joskin vähän tarmokkaammin olisi voinut pakittaa.
Jossain vaiheessa aloin taivutella Jentsiä pitkillä sivuilla, tehden keskelle voltit. Otettiin myös parit väistöt.
Loppuvaiheessa Jenta tuntuikin jo hyvältä, kulki oikeinpäin kuuliaisesti ja omalla moottorilla.

Laukkoihin olin erityisen tyytyväinen, Lentsikka laukkasi tosi rauhallisesti, eikä semmoista tikityskipityskiirelaukkaa. Tehtiin ympyräkasia, laukat vaihdettiin ravin kautta.
Tällä kertaa poni jopa malttoi siirtyä raviin heti, kun pyysin, eikä niin että "pyyntö-3 laukka-askelta-kiitoravi-honolaukka". Raviin ei tarvinnut ottaa kuin ihan hetkeksi (tai lyhyemmäksikin), ja Jenta tajusi aina nostaa sen laukan, mikä pitikin.
Jentaliini olikin tunnin jälkeen ihan hikinen, joten pääsi suihkun kautta laitumelle. Paras poni♥ (ps. kauhee hyppäilyinto!!)

tää on mun suosikki :33

Ps. oon Panda ja mun lempiharrastus on tuijottaa ponin niskaa :))

Onneksi kohta jatkuu taas ratsastustunnit, niin saa sitten opettajalta hyviä neuvoja, ja oma asento (ja taito) kehittyy!