Moroo! Täällä taas, ison postauksen kera (on tekstiä, kuvia ja videokin)
Eilen ratsastin Jentalla kentällä noin 40minuuttia, ja poni tuli tosi hikeen, koska ilma oli erittäin kuuma.
Jentsi ei ollut ollenkaan kiva ratsastaa varsinkaan alussa, kun se kyttäili kaikkea ja ei mitään. Pyörittiin volteilla ja ympyröillä, tehtiin siirtymisiä ja koetettiin vaan löytää yhteistä säveltä.
Laukassa poni oli sentään kiva, eikä oikeastaan ollenkaan kyttäillyt tai ollut muutenkaan pölhö. Vasempaan kierrokseen tosin oli aika vauhdikas, mutta tuli maltillisemmaksi parin siirtymisen jälkeen.
Käytiin Niinan kanssa illalla vähän keskustassa hillumassa. Täytyy sanoo, että se vasta olikin oikeeta elämää!
 |
| kyttää kyttää! |
Tänään suunnattiin jälleen kentälle, varustuksena kuolaimettomat suitset ja satulahuopa. Kun mietin yhdistelmää, tuli lähinnä mieleen itsemurhayritys. Varsinkin kun eilinen ratsastus ei ollut mikään menestys.
Niina sai koettaa onneaan ensimmäisenä, minä tietenkin olin taluttamassa. Jenta oli tosi hyvin kuulolla, pysähtyi kun pyydettiin, lähti liikkeelle kun pyydettiin. Eikä kyttäillyt.
Niinpä Niina sai myös ravata, ja pysyikin hyvin tasapainossa selässä. Hän ratsasti noin 20 minuuttia, jonka jälkeen oli minun vuoroni.
Menin voltteja ja ympyröitä, siirtymisiä ja laukat. Lentsikka oli hyvin kuuliainen ja mukava. Jarrut ja ratti toimi, eikä poni edellenkään säikkyillyt tai kytännyt.
Päätinpä sitten hypätä vielä pienen ristikonkin, 3 kertaa.
Täytyy sanoa, että en ole ikinä hypännyt ilman satulaa (ainakaan muistaakseni), ja Jentsillä kentällä olen hypännyt 2 kertaa. Kuolaimettomat+ei satulaa+kenttä+Jenta+este ei kuulosta oikein hyvältä yhdistelmältä, mutta olikin yllätyksekseni harvinaisen mahtava idea!
Este oli niin pieni, ettei Jenta tehnyt isoja loikkia, lähestymiset olivat hyviä, ja tasapainossa oli helppo pysyä.
Nyt saa sitten laittaa aika monta rastia siihen listaan, missä lukee ne asiat, joita Jentan kanssa olemme tavoitelleet. Ei mulla konkreettisesti mitään listaa ole, mutta päässäni olen ajatellut, että olisi mahtavaa, jos vielä tänä vuonna menisimme kentällä kuolaimettomilla. Nyt se on tehty. Samoin kuin kentällä ilman satulaa.
Kuten myös ilman satulaa este.
Jentsi on paras♥
Oltiin tänään myös Hugin kanssa kärryttelemässä, se oli kivaa!
OIKEESTI, ootte yhdessä kyllä sellainen pakkaus ettei toista tule ikinä vastaan! Sun hiukset on tosi upeat, todella rohkeaa ylläpitää pinkkiä väriä hiuksissa. :) Vuoniksesi on myös ihana, itse oon aina ihaillu vuoniksia, vaikka en ole heppoja ikinä omistanutkaan tai tule mahdollisesti ikinä omistamaankaan.
VastaaPoista♥ Sadetakin Suojassa
Joha - Oi, kiitos todella ihanasta ja piristävästä kommentista! Ja juu, pinkki on vaan se mun väri, enkä välitä, vaikka kaikki ei siitä tykkäiskään :)
VastaaPoistaItsekin aina haaveilin vuoniksesta, ja nythän semmoinen tallissa seisookin♥
Ja eihän sitä tiedä, vaikka joskus hevosen omistaisitkin.
Käyn vilkaisemassa blogisi myös :))
Saanko kysyä,että minkä ihmeen takia vaihdoit Piitun nimeksi Jenta? :'DD Se nimi on ollut sillä koko iän niin mitä varten se täyty naps tosta vaan vaihtaa. Jos hankit koiran vaihdatko senkin nimen Mustista Diivaan? Ei herra jumala...
VastaaPoistaanonyymi - eipä ole epätavallista, että kutsumanimi vaihtuu. Tallillamme oli koira, jota kutsuttiin Roopeksi, mutta sinne tuli Roope-niminen poni, joten nykyään koiraa kutsutaan Robiksi.
VastaaPoistaOli myös poni nimeltä Linda, mutta koska tallinomistajan tyttären nimi on Linda, vaihdettiin ponin kutsumanimeä.
Jenta kuulostaa paremmalta, onhan ponin oikea nimi Plut Jenta. Ja muutenkin, se on enemmän Jentan näköinen. Piitusta tulee mieleen Piitu Uski (se näyttelijä, joka näytteli salkkareissa tai jossain joskus).
Aika normaalia on kutsumanimen vaihto, jotkut vaihtavat myös virallista nimeä. Poni ei siitä ole kärsinyt, ymmärtää nimensä ja on sen ymmärtänyt koko tämän 1vuotta 6kuukautta ja 20päivää ;)
Kyseessä on kuitenkin oma ponini, jonka kutsumanimen saan aivan itse päättää. Ja se on Jenta. Plut Jenta♥ kaunis nimi, niinkuin ponikin.