Edistymistä Taran ja Eetin kanssa

Olen taas talleillut tässä välissä ihan normaalisti, tosin viime viikolla en käynyt Erkillä ratsastamassa, mutta Taralla kylläkin. En nyt ala kertomaan muista kuin tämän viikon ratsastuksista, koska en muista enkä jaksa muistella (laiskako?).

Tiistaina ratsastin Erkillä. Keskityin erityisen paljon omaan istuntaani, koska tunnistan siinä niin paljon epäkohtia, jotka haluan korjata. Kyynerpääkulma on välillä vaikea pitää, etenkin kun ohjastuntumakin pitäisi olla, levittelen myös käsiäni ja tuijotan ponin niskaa.
Tehtiin pysähdyksiä urilla, Erkki malttoi seistä kivasti. Myös kolmikaaristakiemuraa tehtiin, siinäkin suoristuskohdissa pysähdykset, sujui hyvin. Jonkin ajan kuluttua kentälle tuli pari muutakin ratsukkoa ja Erkki alkoi olla vähän säpäkämpi ja näki vihreitä miehiä.
Mentiin toiseen päätyyn ja toinen pääty jäi toisten käyttöön. Ravissa tein ympyröitä ja käyntiin siirtymisiä, Erkki oli ihan ok, mutta vähän jännittynyt ja kaahaili hetkittäin.
Toiset lähtivät ja mentiin Erkin kanssa keskiympyrälle vähän ravaamaan ja ottamaan laukat. Laukoissa poni oli taas kovin vauhdikas, mutta sain ratsastettua sitä rauhallisemmaksi kuitenkin, vaikka ei tällä kertaa hirveän paljon laukattukaan.
Laitan tähän nyt niitä Niinan ottamia kuvia, koska ei ole uusia. 

Tänään olin naapurissa Taran ja Eetin luona. Aluksi otettiin Eeti käytävälle ja harjoiteltiin peruskaavalla selkään menoa, eli aluksi makasin mahallani ponin selän päällä ja sitten menin selkään. Pyydettiin taas Eetiä ottamaan askel eteenpäin, eikä se tälläkään kertaa meinannut millään tajuta, että voi liikkua, vaikka ihminen olisikin selässä. Aluksi poni kurotteli vaan kaulaansa, sitten se siirsi takajalkojaan eteen ja lopulta uskalsi ottaa askeleen ihan etujalkojenkin kanssa.
Siirryttiin ulos ja siellä samaa selkään menoa, tämä olikin eka kerta, kun harjoittelimme tätä pihalla. Eeti oli malttamattomampi kuin sisällä ja otti välillä sivuaskeleita. Pääsin selkään molemmilta puolilta ulkonakin, ja poni oli oikein nätisti. Paljon kehuja ja leivänpalasia, sitten poni talliin ja Tara käytävälle.

Taran kanssa pääsimme kentälle tällä kertaa, viimeksi olimme "maastossa" eli pihatiellä ja hiekkatiellä. Käynnissä tein voltteja joka kulmaan, sekä pysähdykset joka sivulle. Tara pysähtyi heti pyynnöstä ja malttoi seisoa nätisti.
Ravissa tein isoja pääty-ympyröitä ja käyntiin siirtymisiä. Siirtymiset menivät oikein hyvin, etenkin se hidastusosuus, mutta myöskin takaisin raviin siirtyminen. Tara oli vähän hidas ravissa, sitten kun pyysi reippaampaa ravia, niin neiti arabialainen lähti vähän liiankin reippaasti. Oli jo parempi kuin viimeksi myös oikeaan kierrokseen.

Päätettiin kokeilla laukkaa kentällä pitkän tauon jälkeen, ja yllätyttiin positiivisesti! Tara oli selkeästi talven aikana miettinyt asiaa, sillä laukka nousi heti pyynnöstä, ilman yhtäkään sivuloikkaa, epäröintiä, luimimista tai vastustelua. Laukka myös pysyi yllä kaksi sivua, vaikka kulmat ja kaarteet on vielä vähän vaikeita.
Ensimmäistä kertaa Tarpsu myöskin innostui laukkaamisesta, eli alkoi mennä reipasta ravia ja olisi selkeästi halunnut nostaa laukan itsestään (tokikaan en antanut nostaa ominluvin). Rauhoittelin Taraa ravissa isolla ympyrällä, mutta myös urilla. Sitten pyysin uudestaan laukkaa ja tämäkin nosto onnistui superhyvin ja pehmeästi. Tara sai todella suuret kehut ja pärski loppukäynneissä oikein tyytyväisen oloisena. Fiksu hevonen! Omistajakin kehui kovasti, että Taran ratsastettavuus on parantunut ansiostani.
Riisuttiin satula pihalla, minä hain Eetin tallista ja vietiin hevoset vielä tarhailemaan, kun keli suosi.
Nämäkin kuvat ovat vanhoja, Katriinan ottamia.