Tää rytmi kuljettaa näin meitä saa

Moi!
Viime viikon tiistaina olin ratsastamassa Taralla, ja meni tosi hyvin. Mentiin kentällä, Tara oli oikein rento ja kuuliainen. Saatiin jopa kiva laukannosto, ja muutama askel laukkaa nätisti, sitten myös vähän huonompia yrityksiä, mutta kuitenkin. Tästä kerrasta jäi tosi hyvä fiilis, ja kuvia olisi kehdannut ottaa ja julkaista.

Eilen olin taas tallilla, tällä kertaa Katriina oli mukana kuvaamassa. Ilma oli hämärä ja viileä, ei lainkaan niin kiva kuin viime kerralla. Kaikenlisäksi huono tuuri alkoi sillä, ettei kentälle voinutkaan mennä. Ajateltiin, että onnistuuhan kuvien ottaminen maastossakin, kun valitsee jonkun kivan pätkän, mistä voi kuvata.
Lähdettiin sitten hiekkatielle, ja kun päästiin melkein loppuun, Tara näki lehmät ja järkyttyi niistä pahanpäiväisesti. Siinä sitten jumitettiin, ja välillä päästiin vähän eteenpäinkin, mutta päätettiin kuitenkin kääntyä ennen tien loppua.
Seuraavalla "kierroksella" päätin kääntyä metsäosion lopussa eli ennen kuin lehmiä edes näkyy.

Sitten alkoi ongelmat, kun päästiin alkupätkälle, Tara ei enää suostunut kääntymään takaisin toiseen suuntaan, vaan alkoi peruuttaa uhkaavasti ojaan. Aina, kun ohjasta edes vähän yritti kääntää tai pohkeella kannustaa eteenpäin, oli suunta taaksepäin. Katriina joutuikin sitten kävelemään edeltä, että päästiin sinne minne oltiin menossa.
Sellaista oli koko aika hiekkatiellä, kotiinpäin sujui, toiseen suuntaan neiti ei halunnut kääntyä. Otin parit ravit vielä siinä, kunnes päätettiin lähteä pihatielle, koska tilanne ei tuosta ainakaan enää olisi voinut pahentua.

Pihatien vieressä raivattiin maata koneella, mutta onneksi kone lähti melko pian pois. Tarpsu olisi halunnut mennä aluksi pihatieltä suoraan kotiin, eikä tien loppupäähän, jonne minä olin menossa. Katriina avusti meidät oikeeseen suuntaan ja sitten alkoikin sujumaan. Vielä oli yksi Taran mielestä pelottava asia, tien loppupäässä olevasta pihasta kuului myös jonkin työkoneen ääniä.
Pihatiellä saatiin kuitenkin kivaa rentoa ravia ja käyntiä, jossa Tara kulki oikeinpäin.

Laukkaakin otettiin, mutta aika vähän tällä kertaa. Aluksi laukka sujui kivasti, mutta yhdessä nostossa Tara teki jonkun ihmeellisen jalkaloikan, mikä oli kummallista, koska yleensä se tekee ekassa nostossa jotain, jos on tehdäkseen. Otettiin kuitenkin jalkaloikan jälkeen vielä onnistunut nosto ja sitten lähdettiin pihalle, jossa menin käynnissä parit ympyrät ja loppukäynnitkin.
Hoidettiin Tara pois ja käytiin silittelemässä Eetiä.

Koskaan ennen ei ole Tarpsun kanssa mennyt yhtä huonosti kuin eilen, juuri mun tuuria, että sen kerran kun kuvaajan kehtaa pyytää mukaan, kaikki meneekin ihan pieleen. Kiitos kuitenkin kuvista ja seurasta Kazzulle, jospa ensi kuvauskerralla sujuu paremmin.

Laatu on huono, mutta poni hieno :)