Noniin nyt on joulukuun toinen päivä, eli luukku numero 2 aukeaa!
Jouluunhan kuuluu isona osana lähimmäisenrakkaus. Joulu on rauhan aikaa, ja silloin tulisikin pyrkiä olemaan sovussa toisten kanssa. Oletuksena on myös, että aattona annetaan lahjoja perheelle, ystäville, lemmikeille ja muillekin läheisille. Lähetetään hyvän joulun toivotuksia, joko ihan korttina, suullisesti tai sähköisesti.
Pidetään ehkä pikkujouluja, joissa nähdään kavereita, niitäkin joita ei olla nähty pitkään aikaan.
Joulun aikoihin voi olla ehkä helpompi osoittaa tunteitaan. Esimerkiksi ostamalla lahjan, antamalla kortin tai soittamalla pitkästä aikaa, vaan toivottaakseen hyviä jouluja. Samalla voi sitten kertailla kuulumiset ja kertoa, että toinen on tärkeä sekä pohdiskella miksi ei olekaan tullut pidettyä yhteyttä niin tiiviisti.
Mutta miksei niitä tunteita voisi ilmaista muulloinkin kuin joulun aikoihin? Jospa jokainen meistä rohkaistuisi ja muistaisi välillä kertoa rakkailleen, että he ovat tärkeitä. Ehkä pidetään itsestäänselvyytenä sitä, että tärkeät ystävät kyllä tietävät olevansa tärkeitä, vaikka heille ei sitä sanoisikaan. Mutta onko varmaa, että he tietävät? Varsinkin välimatkan ollessa pitkä ja yhteydenpidon ollessa harvaa, voi jostakin alkaa tuntua unohdetulta.
Tunteitaan kannattaa ilmaista toisille silloin tällöin ihan suoraan sanoen, mutta toisaalta ne tulee ilmaistuksi vaikka joka päivä, kun juttelee niitä näitä. Ja koskaan ei voi tietää mikä keskustelu jää viimeiseksi.
Haastankin kaikki nyt kysymään kuulumisia joltain tärkeältä ihmiseltä, johon tulee oltua yhteydessä liian harvoin, tai jolle on muuten vaan ollut juttelematta aikoihin. (:
 |
Otettaisko uuestaa toi pulkkailu ;) oltii ihan parhaita xD Oli kyl ihan parasta <3 onneks kohta nähää :* Oot ighana :3
VastaaPoistajoo! se oli kyllä mahtii ;33♥ ja niinpä, on nii kauan ku ollaa nähty, mut onneks pianpian. Kiitos, säkin oot ihnu :* :33
Poista