Kerrotaanpa nyt Keskiviikosta elikkäs tultiin Latten kanssa meille heti koulun jälkeen, kunhan olimme käyneet kaupassa, kirjastossa ja tankkaamassa. Aloimme heti tehdä filosofian esitelmää Aristoteleestä, alku sujui hyvin ja meillä olikin todella hauskaa, varsinkin kun kirjoitimme ihan väärin "Aristoteles meni naimisiin Herpylliksen kanssa ja he saivat pojan, jonka nimi oli Nikomedus" XD vaikka oikeesti a) Ne EI menny naimisiin ja B) pojan nimi oli Nikomakhos. Jossain vaiheessa meinasimme siis kuolla nauruun XD
Väkersimme työtä yli puolitoistatuntia, kunnes kumpikaan ei enää jaksanut ja kinaa tuli lähes jokaisesta lauseesta. Lopuksi liitimme vielä mukaan kuvan meistä tekemässä iloisesti kyseistä työtä (;
Tulostettu versio kusi, koska toisella koneella ei ollut niitä fontteja, jotka olimme valinneet ja muutenkin se tulostui jotenkin tyhmästi.
Pelattiin avista, ja meillä oli todella hauskaa! Kun pakasta tuli "hedelmä" ja kirjain oli "K" niin meikähän huutaa täysiä, että "KANA!!" ei, kana ei ole hedelmä.
Lisäksi kaksi kertaa tuli naisen nimi K'lla ja mä huusin molemmilla kerroilla "KARI!!" X(
Ja yhdyntävoide ei ole meikki. Nämä siis opimme ;)
Sitten vähän itkeskeltiinkin, kun kuultiin Vannista ja Comusta, jotka olivat lähteneet vihreille niityille.
Kello 20.30 vietiin Obsi lenkille. Meistä oli ihanaa saada raitista ilmaa ja selkiyttää päitämme. Puhuimme/ minä puhuin myös kaikesta vituttavasta.
Myöhemmin katsoimme Big Brotherin, jonka jälkeen kävimmekin sänkyyn, mutta juttelimme siinä vielä ja nukahdimme ehkä jtn 1-2 välillä. Herätyskello soi 06.50, mutta painettiin torkkua pari kertaa ennen kuin noustiin.
Torstai äiskä ja iskä lähtivät ulkomaille.
Tein Vannille muistokortin.
Perjantai Kännykkäni tippui koulun vessanpönttöön ja meni rikki -.-
Latte oli vetänyt "Karen pillereitä" ja oli sen seurauksena aivan sekaisin ussan tunnilla ;D
Koulun päätyttyä lähdimmekin Latten kanssa tallille ja katsoimme tuntilistaa; Latte menisi Pisaralla, kuten minä olin arvellutkin ja minä menin yllätyksekseni Japella! Sanoinkin siinä sitten, että "En oo ikinä menny Japella!" johon Salla tokaisi, että "No nyt on sitten korkea aika."
Tämän jälkeen annoimme tekemämme muistokortit Sallalle, hän luki ne ja kiinnitti ne taululle.
Tunnin aiheena oli pohkeenväistöt "pikkuaskelilta". Aluksi menimme keskihalkaisijaa niin, että suunta vaihtui aina. Mulla oli gramaanit ja kuten arvata saattaa, mä keskityin niihin niin paljon, ettei ryhtinikään pysynyt suorassa. Japella oli mukava käynti, ja ravistakin pidin; siihen oli helppo keventää ja myös mennä harjotusravissa.
Laukkasimme ympyrällä oikeaan kierrokseen ja Japen laukka oli todella ihana! En vain osannut täysin keskittyä asentooni ja laukan hurmaan, kun mietin niitä gramaaneita.
Väistöt menivät tosi hyvin! Jape oli kuuliainen ja jos nyt paljastan; se tiesi itsekin missä pitää väistää ja teki sen lähes automaattisesti (;
Hetken kuluttua tehtävää muutettiin niin, että eka väistö, sitten laukannosto ja laukassa lyhyt sivu, pitkälle sivulle voltti ja sitten käyntiin tai raviin. Laukannostot menivät pääsääntöisesti hyvin, ne ovatkin melkein aina olleet "se minun juttu".
Oikeassa kierroksessa Jape ennakoi ja sillä oli aika kiire päästä laukkaamaan, joten jouduin kerran muistuttamaan sitä raipalla, että se muistaisi tehdä väistön loppuun. Sitä sai myös vähän pidätellä tässä kierroksessa.
Kun kävelimme loppukäyntejä, Salla kysyi miltä Jape oli tuntunut ja vastasin, että ihan hyvältä, mutta gramaanit eivät ole se mun juttu, johon Salla vastasi, että hyvinhän olin pärjännyt gramaaneiden kanssa.
Tunnista jäi tosi hyvä fiilis!
Tallissa loimitin Japsun ja sitten jotain hengailin Latten kanssa.. Sillä oli hauskaa, kun se muisteli sitä, kun olin koulussa tullut vessasta naureskellen ja sanonut "Se tunne, kun kännykkä tippuu vessanpönttöön" ;)
Menisin mielelläni Japella uudestaankin!
laitan ton runon tonne alas, jos ette kuitenkaan nää sitä tästä |
♥ ;) |
Kortin runo;
Voin yhä kuulla askeleesi tallin pihalla
voin kuulla tutun hörähdyksen karsinasta
voin tuntea sinut vierelläni
voin haistaa ilman jota puhallat naamalleni,
mutta kun katson ympärilleni
en näe sinua.
Et ole täällä enää, nyt olet Vihreillä Niityillä
muiden tuttujen kanssa
Tulet aina elämään minun ja monen muunkin
sydämessä ja muistoissa.
YÄÄÄÄK mikä kuva!! Poista se :DDD Karen pillerit oli aika voimakkaita XD
VastaaPoista