Jos suru hiipii puseroon, vaihda autos Volvoon~

Hellurei taas.

Perjantaina oli aikainen herätys, tosin en kyllä ollut saanut muutenkaan nukuttua. Uni tuli joskus kolmen jälkeen ja nousin jo ennen seitsemää. Lähdettiin iskän kanssa helsinkiin ja käytiin hakemassa mun unelma kotiin. Vaihdettiin siis punto Volvoon. Ah, rakkautta.
Eilen tuli sitten parit tarrat, niin pääsin tuunaamaan autoa hieman. Tosiaan, volvoilun kautta on tullut tutustuttua vähän uusiin tyyppeihinkin, ja itseasiassa eilen viettelinkin aikaa parin toisen volvoilijan kanssa. On se vaan kiva nähdä toistenkin volleja, varsinkin niitä vähän vanhempia malleja, koska ah, täydellisyys.

No mutta joo, perjantaina sitten illasta piti viedä Ninde ja kaksi ranskalaista johki bileisiin, jäädä ite sinne ehkä hetkeks ja tulla sitten kotiin.. Arvaskohan joku teistä lukijoista jo, että enhän mä enää lopulta missään ajokunnossa ollut ja tuli sitten jäätyä sinne yöksi. Mut juu, olikin vähän jano, niin ihan mukavaa, että oli tilaisuus vähän ottaa kuppia.

Lauantaina herättiin ihmeen aikasin, varmaan siinä 9-10 aikoihin. Ei ollu ees krapulaa, ja lähdin ennen 12 tallille. Ratsastin Jentalla suurinpiirtein kokonaisen tunnin, mutten kyllä nyt muista mitä tehtiin.

toi kalvo kyllä lähti jo poies, niin näyttää nyt siistimmältä :3

Maanantaina Jolana tuli Jentailemaan. Tosin oli niin kuuma, ettei voinut muuta kuin ihan nopeesti mennä kaikki askellajit läpi ja sitten poni kokonaan suihkuun ja pihalle syömään.
Sitten näin Satua vielä tallin jälkeen.

Tänään mulla oli pitkästä aikaa valmennus Jentan kanssa. Aluksi Jenta kyttäili ja kerkesin jo ajatella, ettei koko tunnista tule yhtään mitään, mutta onneksi poni alkoi keskittyä sitten kun saatiin tehtäviä.
Mentiin keskiympyrällä ja tarkoituksena oli saada Jentsiä kantamaan itseään ja kuuntelemaan paremmin. Piti siis ajatella väistöä, niin että poni olisi asettunut sisälle ja sisäkylki pehmenisi. Joka askel piti ratsastaa itse.
Otettiin samaa sitten ravissa. Mun asento oli ihan päin prinkkalaa, ja Maarit kävikin korjaamassa sitä ihan "kädestäpitäen" tai siis oikeestaan mahasta ja selästä työntäen :D
Ravissa lähdettiin sitten myös urille, jossa piti ajatella avoa, että asetus säilyisi paremmin. Pitkillä sivuilla tehtiin voltteja, jos poni juoksi alta, piti tehdä useampi voltti, jos meni hyvin niin yksikin riitti. Aika paljon täytyi tehdä puolipidätteitä ulkoa ja nostaa myös sitten sisäpohkeella, että Jentsi ryhdistyisi. Toisaalta se taas on sen verran voimaton, ettei pystykään itseään kantamaan niin kamalan hienosti vielä.

Tultiin vielä keskiympyrälle ja tehtiin käynti-ravi siirtymisiä. Niissä mun piti ratsastaa vaiheittain, ajatella joka askel ja tehdä ne siis hitaasti asia kerrallaan. Asetuksen piti pysyä, eikä siirtymiset saaneet olla töksähtäviä. Jenta ei myöskään saanut levitä siirtymisissä, vaan muodon piti pysyä.
Laukkaa otettiin aluksi keskiympyrällä, mutta sitten kun siinä saatiin tahti ja asetus suhteellisen hyväksi, lähdettiin urille ja taas pitkillä sivuilla voltteja. Aluksi Jenta vaan yritti jyräillä ja juosta alta, mutta lopulta saatiin tosi hyviäkin pätkiä.

Oli kyllä todella tehokas valmennus ja saatiinkin paljon hyödyllisiä vinkkejä. Mulla on nyt kyllä kädet, selkä ja jalat ihan kipeenä, kun tosiaankin piti käyttää kaikkia lihaksia ja ratsastaa, eikä jäädä yhtään matkustelemaan. Meinas kyllä kuntokin loppua pariin otteeseen, ku tuntu vaan ettei pysty enää :D
Koko valmennuksen ajan tosin satoi, joten mun kaikki varusteet tuli ihan märäksi, edes takki ei pitänyt sadetta, vaikka luulin että se ois pitänyt.